Tämä oli yksi kysymys, joka mulle esitettiin, kun kysyin instassa, mistä seuraajat haluaisi multa kuulla.
Vastaus ei ole simppeli. Taustoitan asiaa siis hieman.
Mulla on taustalla uupumus joidenkin vuosien takaa. Kaiken kaikkiaan en osaa sanoa kauanko olin uupunut ja masentunut ennen kuin THE SEINÄ tuli vastaan, mutta vyyhti alkoi purkautua noin viitisen vuotta sitten.
Tein elämässä paljon muutoksia, mm. jätin työt ravintola-alalla, kävin kolmen vuoden ryhmäpsykoterapian ja sain tutustua samalla itseeni. En vain enää istunut millään siihen muottiin, jossa olin tottunut elämään.
Tarviin rajoja
Paljon on näihin vuosiin sen jälkeen mahtunut ja yksi tärkeimmistä asioista on ollut oppia, että uupuminen uusiutuu todella helposti. Tästä syystä omia toimintatapoja on tuon tuosta pitänyt tarkkailla (välillä paremmalla, välillä huonommalla menestyksellä) ja asettaa itselleen RAJOJA.
Innostun tosi helposti ja kaikki uudet ideat ja muut kivat jutut vielä helposti mennessään. Menen herkästi ylikierroksille ja ymmärrän useimmiten pysähtyä vasta siinä vaiheessa, kun paniikkikohtausta pukkaa. Se on mulle mitä ilmeisemmin jonkinlainen “mittari”, mutta silloin ollaan jo menty niiden omien rajojen yli.
Minusta löytyy lähes kaikki piirteet, jotka ovat ominaisia erityisherkille ihmisille, joten minusta tuntuu, että senkin puolesta rajat tulee monessa asiassa vastaan nopeammin kuin monilla muilla.
Rajoja olen alkanut opetella näillä periaatteilla:
- aikataulutus > millaisella aikataululla lupaan toimituksia asiakkaille
- työtehtävät > mitä työtehtäviä lupaan hoitaa
- millaisten ihmisten kanssa haluan tehdä töitä
- millaisten asioiden vuoksi venyn / en veny
- mitkä ovat ne pelisäännöt, joilla lähden mukaan yhteistöihin
- mietin yön yli ennen kuin lupaudun mukaan mihinkään (isompaan) > hox! sinä itse määrittelet sen, mikä on sinulle iso juttu
- hengaan mieluummin niin työssä kuin vapaa-ajalla ihmisten kanssa, joilta saan hyvää energiaa ennemmin kuin energiasyöppöjen
Kun tilanne on se, että ei jaksa, noiden rajaamisien kautta mun on vain raakasti jätettävä asioita pois kalenterista tai siirrettävä niitä eteenpäin. Tilaa on vain yksinkertaisesti saatava, että henki kulkee ja mieli pysyy kasassa.
Pidän mielessä perusasiat
Niin perusasioita kuin uni, ravinto ja lepo meille on, ovat ne myös ikävä kyllä helpoimpia asioita laiminlyödä. Niiden laiminlyönti on useimmiten syy sille ettei jaksa.
Itse koitan pitää kiinni niistä näin:
Uni on itselle varmaan se tärkein asia. Tarvitsen unta n. 8-9 h yössä. Koska säätelen itse työaikani, voin aloittaa päivän hieman myöhemmin. En lähtökohtaisesti sovi mitään aikaisille aamuille. Kello 10 on itselleni aika hyvä aika aloittaa päivä. Ymmärrän ettei kaikilla ole tätä mahdollisuutta.
Vaikka mikään/kukaan ei vaadi minulta tiettyä työaikaa, pyrin nykyään rajaamaan itselleni työpäivät tiettyjen tuntien puitteissa. Ihan vain sen vuoksi, koska muuten unohtuisin tekemään hommia ties kuinka pitkäksi aikaa.
Ravintopuolta olen joutunut opettelee todella paljon, koska tajusin jossain kohtaa etten syö tarpeeksi. Ateriavälit oli liian pitkät. Nyt pyrin siihen, että syön aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan.
Katson useimmiten nämä ajat kellosta, koska yleensä en tunne helposti nälkää niin sitten jää syömättä. Kun syön sen mukaan, ettei edellisestä ruokailusta ole mennyt liian montaa tuntia, ei verensokeri pääse laskemaan ja väsymys iske sitä kautta.
Liikunnasta on tullut viimeisen vuoden aikana itselle tosi tärkeä juttu. Voin ensimmäistä kertaa ikinä sanoa etten tee sitä ulkonäön vuoksi, vaan puhtaasti oman jaksamisen vuoksi. Saan siitä niin paljon hyvää oloa ja se rauhoittaa, kun saan kanavoitua energiaa sitä kautta ulos. Sillä pystyn kontrolloimaan, etten käy niin ylikierroksilla.
Täytyy tehdä muitakin kivoja asioita
Edellisessä kappaleessa mainittujen asioiden listaan lisäisin vielä:
Muun elämän eli vaikka yrittäjyys onkin elämäntapa, sen ei pidä silti täyttää koko elämää. Ellen saa stopattua ajatustyötä, joka liittyy uusien asioiden suunnitteluun, aikatauluttamiseen yms. niin silloin en jaksa. Se ajatusluuppi täytyy vaan saada pysäytettyä.
Meillä on kahden aikuisen kotitalous kumppanini kanssa, joten työ vie mennessään niin helposti.
Muuta elämääni täytän muiden perusasioiden lisäksi
- lukemisella
- käsitöillä, mm. radikaalit ristipistotyöt
- keikoilla käynti
- ystävillä
- kokkaamisella
- kirjoittamisella
Ajattelen, että ihminen on kokonaisuus, meidän fysiikka vaikuttaa psyykeeseemme ja päinvastoin. Sen vuoksi on pidettävä huolta koko paketista.
Mä voisin puhua/kirjoittaa tästä vaikka kuinka! Jätän tän tällä erää tähän. Heräsikö sulle jotain kysymyksiä tai ajatuksia? Kirjoita rohkeasti kommentteihin. <3
Kuva Henna Matanuska